Waitinglist

"Bounjourno, nätsis"

Viime vuonna luin 86 kirjaa ja katsoin 162 elokuvaa.  Osan ihan ensimmäistä kertaa. Osan muisti jo ulkoa. Ja osan olisi voinut jättää välistä. (Tiivistäkäämme tämä kahteen sanaan: hanki ja elämä)

Olen huono elokuvakriitikko, joten jätän kommentoinnit täällä Eteisessä vähälle. Yleensä tykkään leffoista vaikka niissä olisi jotain pahastikin vialla. Jos tarina vain on sen arvoinen voi virheet jättää vähemmälle huomiolle. Viime vuodelta jäi mielen päälle kelluman muutama suosikki.

Coraline oli ensimmäinen 3D kokemukseni elokuvateatterissa ja missä ulotteisuudessa tahansa aivan ihana. Neil Gaimanistille herkkua.

 "Easy Breasy Cover Girl. HA!"

Ja syntymäpäivänäni ensi-illan saanut (Its a sign!) Star-Trek oli vain niin onnistunut loikka uuteen aikakauteen vanhalle tutulle. (Spockista en edes sano mitään. Tulee liian pitkä litania teinityttöhuokailuja...) 

Live long and furry.
(Ihan virallinen tervehdys on hankalaa tassulla...)

Pitkät spekulaatiot siitä, että vain Tarantino voi tehdä Hitlerin salamurhaelokuvan, jossa voitaisiin onnistua, pitivät paikkaansa. En spoilaa enempää.
Sinänsä kevyt Gamer oli sai miettimään miltä mitättömistä sivupelihenkilöistä tuntuu. Mikä ei helpota pelaamista let me tell you. (Ja toivomaan aivo-pyyhekumia, että saisi Milo Ventimiglian pikkusivuroolin mielestä pois Heroesta katsottaessa.) 

"And they said the diamond-effect would look cool..."

Kumpikin Twilight-filmityksistä osui viime vuodelle ja pysyivät hyvin kirjojen tunnelmissa kiinni.
Sympaattisena pikkuelokuvamaistiaiseksi sopi Fanboys. Pahanlaatuisena nörttinä siitä saattoi löytää kaikki omat enemmän ja vähemmän herttaiset hölmöytensä. Ja muisti miten hartaasti ja palolla Episode 1 aikanaan odotti. Piiiitkäaikaisena Star Wars-fanina en kyllä ihan yllä samalle tasolle. Scifiklassikoiden kaksoisagenttina tykkäsin aina myös Star Trekistä...

"Look. I'm your stuffed animal."

Mutta se oli silloin ennen vanhaan. Nyt keskitytään siihen mitä kaikkea kauan odotettua on tulossa.

Sherlock Holmes. Hii!
Liisa ihmemaassa. Hii!! (Tim Burtonin takia ylimääräinen huutomerkki.)
Prince of Persia. Hii!

True Blood viimein televisiosta. (Parempi tullakin kun kaikki kirjat on tullut luettua ja verenhimo on kiitettävä...)
Ainakin kaksi matkaa ulkomaille. Eli kerrankin kunnon valokuvia...
Jo toista kertaa peräkkäin pitää aloittaa ikä numerolla 3.
(Kaikkea pelottavaakin siis edessä...)

Jatkoajatus jälkikäteen. Uudenvuodenpäätökset on tyhmiä. Mutta.

Katsoin dokkarin kissanaisista. Tai oikeammin crazy cat ladies. (Suomennos on vähä liian Halley Berry trikoissa -fiiliksinen.) Siinä oli nainen jolla oli 3 kissaa, toinen jolla oli 16 ja sitten muutama rajan yli jo kauan sitten lipsahtanut yksilö, joilla oli pitkästi yli sata kissaa kummallakin asuntoa valloittamassa. (Dokkari on vielä YLEn arenassa nähtävissä. Se oli mielenkiintonen ja huolestuttava yhtä aikaa.)
Ja päätän nyt että kaksi on ihan tarpeeksi. (Varsinkin kun ne on smackdown-tuulella ja juoksee ympäri asuntoa hännät paksuina innostuksesta.) Päätän että tänä vuonna en ota lisää kissoja. Ei kyllä ollut aikomuksissa, mutta päätetään nyt ihan varmuuden vuoksi.

Ja nyt kun kerran alotettiin päättäminen, niin päätetään täten ihan yleisesti ettei olla turhan kilttejä ja vastuuntuntoisia. Tehdään välillä niinkuin itsestä tuntuu. Ei aina kuten pitäisi tai velvoitetaan tekemään. 
Ja vielä päätetään, että ei olla turhan aikuisia. Illistellään kaupassa pikkulapsille jos siltä tuntuu. (Eikä niiden vanhemmat huomaa.)