Hii! (= kornia ja kimeää, yleensä teinityttöfanittajiin liitettävää ääntelyä, johon kuuluu myös muutama höperö tanssiaskel)
Katselin eilen Star Trekin bluerayna, ensi kertaa elokuvateatterikäynnin jälkeen. Elokuva oli vielä parempi kuin ensi katselukerralla ajattelin. Ehti keskittyä paremmin joka yksityiskohtaan ja nauttia. Löysi pikku juttuja, jotka oli ensi-ihmetyksessen & euforian huumassa huomannut.
Lisämateriaalit oli mahtavia. Oli kiinnostava nähdä miten juonta oli muokattu. Poistetuista kohtauksista selvisi, että alunperin Nero jää tulevaisuudesta tultuaan vangiksi ja viettää vuodet tulevaisuus-Spockkia odotellessa Klingonien vankilaplaneetalla surkeissa oloissa (ja ilman paitaa... Voi harmi...). Nero saa kokea totuus-ötökät ihan omasta takaa, kun Klingonit yrittää rääkätä siitä tulevaisuuden tietoja ulos. Ja Nero karkaa. Uhura ei siten kuule avaruusaalloiltansa Klingonien laivaston yllätys tuhosta (kuten oikeassa elokuvaversiossa) vaan raportin vankilapaosta.
Maailma pyöri mielessä vielä tänäänkin. Valokuvanäyttelyn avajaisia odotellessa halusin nollata aivoja ja tein pikku luonnoksen Spockista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti