Jälkikirjoituksena edelliselle Vattajapäivälle todettakoon että:
AU! AU! AU!
Innokkaana, mutta erittäin kalpeana rannallerientäjänä kaivoin varastoista tehokasta aurinkovoidetta, ettei vain pääse tuleva rusketus muuttumaan grillijuhliksi.
Inhoan itseni voitelemista, tahmaisia käsiä, kookokselta haisevaa ihoa, mutta kestin sen kaiken kuin Kunnollenen, Vastuuntuntoinen Henkilö. Lisäsin jopa aurinkovoidetta joka uimakerran jälkeen ihan varmuuden vuoksi.
Viimevuotinen aurinkorasva ei vain ollut aivan tehtäviensä tasalla. Auringon estämisen sijaan se imi kaikki säteet itseensä. Kotona huomasin väritykseni muuttuneen radikaalisti, jotain tomaatin keitetyn ravun väliltä.
Niinpä seuraavat hellepäivät kyhjötin turvassa sisällä, tuskaillen joka ikistä vaatteen saumaa ja karheaa peittoa. Miksei sitä ihminen voi osata levitoida? Edes hätätapauksissa, kuten silloin kun iho on palanut karrelle.
(Seuraavana kerralla aion oleilla pitempään auringossa vain silmäreikäisessä lakanassa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti