lauantai 17. huhtikuuta 2010

I suddenly find myself needing to know the plural of apocalypse.


Tiedätte sen kohtauksen Viimeisen ristiretken alusta, kun Indiana Jones karkaa työhuoneensa ikkunasta sihteerin viivyttämää valtavaa opiskelijalaumaa, jolla kaikilla on sille valtavasti asiaa. No. Mun työhuone sattuu olemaan liian korkealla, ikkuna on hankala avata eikä meillä ole sihteeriä... Joten koko viikko Vilnasta palattua on ollut yhtä kaaosta.

Työmatkat on kivoja ja mielenkiintoisia arjen katkaisijoita, mutta käytännössa seuraavalla viikolla odottaa vähintään kahden viikon verran tekemätöntä työtä. Tämä ei tietenkään osu kovin hyvin yhteen sen tosiasian kanssa että kokonainen viikko töitä ulkomailla kaks neljä hoo seitsemän aiheuttaa kotiin palatessa sanottaisiinko pientä energiavajetta. (i.e on ihan totaalisen tööt-poikki. Ei mitään korkeampaa älyllistä toimintaa. Just muistaa mihin piti ruoka laittaa, että sen voi nielasta. )

Itse matka meni hienosti. Opiskelijat oli ihania, kuten kaupunkikin ja oli mukavaa nähdä liettualaisia kavereita pitkästä aikaa. Päästiin käymään maalla ihmettelemässä kevättä ja ehkä upeimmassa ullakko-loft asunnossa ikinä. Vilna oli yhtä ihana kaupunki kuin viime vuonnakin, ei vain säiltään aivan niin kesäinen. Kunhan ehdin käydä kuvia vähän läpi, saatte tekin ihailla maisemia :) Tänään energiaa vain valittamiseen... säälittävää... (Jos viime vuoden tunnelmat kiinnostaa, ne löytyy täältä.)

2 kommenttia:

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Ah, NIIN tuttua tuo piirroksesi! Juuri noin se menee... huh.

Mutta mukava kuulla, että reissu oli antoisa :) tsemppiä töihin paluuseen!

Anonyymi kirjoitti...

Keh, vielä pahempaa on ajautua ja tuudittautua "hei-mulla-alkaa-loma" fiilikseen vain huomatakseen että joku tulivuori oli eri mieltä ja seuraavana päivänä olenkin duunissa, sen sijaan että olisin shoppailemassa Lontoossa. Siinä sitä riittää aivojen vääntöä eri asentoon..