Keväästä tuli taas todistusaineistoja, kun takapihan puiston suihkulähde vesitettiin ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Se lohdutti eilisen lumiräntäkelin jälkeen mukavasti. Aurinko oli ehtinyt siivota valkoiseksi muuttuneen maan, kaikki paitsi sitkeimmät varjokinokset.
Puolikaaren muotoinen kivipaasi lennätti vesiryöppyjä ilmoille ja pyöritti viimesyksyn lehtiä altaassa. Aurinko sai vedessä aikaan trooppisia valoilmiöitä. Vaikka oli vilpoista, joku itsesäilytysvaistoton osa aivoista halusi kahlailemaan. Tyydyin kastumaan rannalla. Tuuli riepotteli tehokkaasti osan suihkulähteen ryöpyistä ohikulkijoiden ja vieressäkuvaajien niskaan. Säilyin kuitenkin kuivempana kuin osa opiskelijoista tänään töissä... Oppilaskunta oli päättänyt järjestää iltapäiväksi kevätriehakkuutta vesipallosodan muodossa. Meitä opettajia käytettiin häikäilemättä suojakilpinä.
Muutama nallekarkki oli herännyt talviunilta ja hypännyt pussista puistokivetyksille ottamaan aurinkoa. Millaista hukkausta, syömättömiä karkkeja! Onneksi vieressä leikkineet lapset nappasivat ne suuhunsa, kun äidin silmä vältti. Lapset on niin ekologisia. Pääsi nallet parempaan talteen. (En tiedä oliko kyseinen äiti tästä niin tyytyväinen. Luonnon antimien herkuttelu taisi kuitenkin jäädä häneltä huomaamatta.)
Nuoret katutaiteilijat oli (varmaan nallekarkkien syönnin ohessa) raaputelleet betonilaattoihin sateenkaaria ja irvinaamoja. Väriteorioiden ja anatomian tutkimisesta kannattaa aloittaa. Leikkipaikan laitteet oli tosi futuristismuotoiltuja. Toivottavasti niiden mukana tulee joku manuaali. Muuten ei kyllä tiedä mitä niillä tehdään.
Optimistit oli lämmintä seinää vasten nousseet maasta. Ensimmäiset elävät vihreät tuntuu aina keväisin aivan häikäisevän värisiltä. Niinkö joku olisi laittanut tulppaanien sisään valot. On kai niin tottunut että ulkona on kaikki lumen alta näkyvä harmaan-ruskean-debiili-plaa-väristä mitäänsanomattomuutta. (Kyllä, käytän Maija Poppas-lexiconia yhdyssanaoppaana.)
Eräs ystäväni taannoin purki elämäagressioitaan (tosin vain verbaalisesti...) minuun aivan aiheetta ja oli jälkeenpäin siitä pahoillaan. Asia on jo ollutta ja mennyttä sillan alus vettä, mutta eräänlaisena huomaavaisuus kaikuna sain tänään kimpun pitkiä neilikoita. Koska "olin jaksanut kiukkuilua". Kissat oli aivan häkeltyneitä vaaleanpunaisesta. Sitä piti käydä useampaan kertaan nuuhkimassa.
Neilikoiden kanssa ei ainakaan pääse käymään samoin kuten surullisen kuuluisille pääsiäisnarsisseille, joiden ruukussa oli joku tuntematon mustakarvainen olento käynyt nukkumassa litistäen kaikki kasvustot mielenkiintoiseksi kehäksi. Tekijä on yhä täysi mysteeri, sillä minun kissani ovat tietysti täydellisesti koulutettuja, eivätkä koskaan menisi pöydälla ja/tai kukkapurkkiin. Kyseessä täytyy olla joku UFO cropcircle juttu. Minimaaliset alienit yrittää varmaankin viestittää jotain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti