Jeero ei kestä vanun näkemistä.
Tuupään suosikki on Nosferatu.
(Oikea puoli Tuupäästä tykkää hulluna F.W.Murnausta)
Tämänpäiväinen löydökseni neuvoo tekemän virkattuja pikkumonstereita. Ohjeissa on mm. Cyper-zombie (Just needs to recharce - with some brains!), Meduusa (Bad hair day. Seriously), Ninja (Tiny. Stealthy. Deadly. Cute.) ja kaikkien miespuolisten hevari-sarjakuvapiiräjä-angstaajien iloksi itse Chtulhu (Crazy Cute). Kaikki jutut ja ohjeistukset on kirjoitettu huumorilla ja kirjasta jää sellainen innostus, että tekisi heti rueta virkkaamaan omaa oliota. Little Big Planet goes live.
Rottarainen on umpipehmo. Zombiet on liian pelottavia sille.
Ja söpön kansi sopii sen hännän väriin.
Aranzi Aronzo: Söpöä
Kokoelman ainut suomenkielinen on vähemmän söpö-synkkä ja enemmän söpö-söpö. Minkä tietysti voi päätellä kirjan nimestä ja pastellivärityksestä. (Englanninkielisessä versiossa on muuten vähän erilainen, vähemmän sokerinen kansi.) Ohjeet vaihtelee erilaisista säilytyspussukoista helppoihin koristeompeluun, laukkuihin ja nallekaulahuiveihin. Kaikki on selitetty tosi yksinkertaisesti sellaisellekin, joka ei tiedä kumpaan päähän neulaa lanka oikein laitetaan. Japanilaista heloukitismiä vastaavaa sokerihuurrettua herttaisuutta ja hyperpositivismia ei kyynisempi ehkä sulata, mutta itse sanon Kawaii! (polvisukat ojossa).
Jeero hävisi kansikuvapojalle hampaiden määrässä, mutta voitti yhdellä nenällä.
Linda Kopp: Plush-O-Rama
"Curious Creatures for Immature Adults." Oulun käsityömessuilta (jotenkin sinne satuin viime syksynä päätymään) löytynyt ihme opus esittelee eri design lelu suunnittelijoiden tekemiä omituispehmoja ja selittää miten sellaisen voisi tehdä itsekin. Jokaisella oliolla on oma tarina ja luonne, mikä tietysti tekee kaikesta mielenkiintoisempaa...
"Once a celebrated quantum physicist, Randall one day stumbled upon the formula for marshmallow Peeps. He traded his scientific reputation for celebrity status - gaining fortune, but losing the esteem of his academic colleagues. He now spends his days calling himself on his cell phone and leaving messages so he feels popular. "
(Peepsit on muuten eläinten yms. muotoon tehtyjä vaahtokarkkeja. Piti uteliaana tarkistaa.)
It wasn't me, it was my evil checkered twin?
Mutta joka tapauksessa kirjat on ihania. Niissä on mielenkiitoisia kuvia, hauskoja tekstejä ja paljon ideoita aivojentäytteeksi. Vaikka siellä kyllä on jo enemmän suunnitelmia kuin ehtii yöunia väliin jättämättä toteuttaa... En välttämättä koskaan tee ohjeiden mukaan mitään, mutta ne ovat polttoainetta omiin tekeleisiin ja touhuamiseen.Päätettiin ystävän kanssa jo syksyllä kirjan innoittamana ja muutenkin tehdä omat desing-pehmo-oliot jostain kierrätysmateriaalista. Pengottiinkin vaatekaappien pohjia ja kirpputoreilta mielenkiintoisia kankaita ja nappeja ja muuta härpäkettä. Itse ompeluosiota ei olla vielä ehditty tehdä. Ehkä tämä inkupaatiovaihe on hyväksi lopputulokselle. Katotaankohan me liikaa elokuvia suhteessa muihin tekemisiin... Hmm... :)
Oli mielenkiintoinen yllätys eräänä yönä ihmetellä outoja valoilmiöitä
ja viimein tajuta, että luuranko-osat skelekatista hehkuu pimeässä...
Ja nyt kun leluista ollaan selvitetty voidaan vielä aasinselkäillä nukketaloihin ja hehkuttaa, että Josh Whedonin Dollhouse alkaa tänään subilla. (Ja nörtismintäyteisesti perjantaina nelonen alkaa viimein näyttämään mahtavan taisteluplaneetan 3. kautta. Battlestar Galactica on ehdottomasti seuraamisen arvoinen, mikäli ei kyseistä scifistelyä vielä dvdboxeina omista.)
1 kommentti:
Onneks se suunnittelu vaihe on myös kivaa. Kankaat oottaa laatikosa. Ehkä vielä joskus saadaan valmiit otukset käsiimme. Tai sitten me vain kahtotaan liikaa elokuvia.
Lähetä kommentti